T-106.6540 Tietotekniikan opetustutkimuksen seminaari

T-106.5800 Ohjelmistotekniikan seminaari

Tietotekniikan oppimisympäristöjen tutkimusseminaari (5 op)

Ajankohtaista

Seminaari on päättynyt

Nimi	Opintopisteet	Arvosana	Kurssikoodi
Ville Karavirta	5	3	T-106.6540
Jussi Kasurinen	5	5	T-106.6540 (JOO)
Mikko-Jussi Laakso	5	3	T-106.6540 (JOO)
Lauri Lahti	5	1	T-106.6540
Essi Lahtinen	-	-	T-106.6540 (JOO)

Sisältö

Tässä tutkimusseminaarissa tutustutaan tietotekniikan opetuksen avuksi kehitettyihin oppimisympäristöihin ja niiden toteutustapoihin. Tietotekniikan oppimisympäristöllä käsitetään tässä yhteydessä mitä tahansa tilaa tai järjestelmää, jota voidaan käyttää hyväksi tietotekniikan opetuksessa. Erityisesti tarkastellaan kuitenkin verkkopohjaisia ts. tietokoneperustaisia oppimisympäristöjä, joiden tutkimus on vilkastunut WWW:n kehityksen myötä. Tyypillisesti alan opetuksessa käytössä olevat ympäristöt perustuvat WWW-sivustoihin ja erilaisiin ohjelmistoihin, jotka on löyhästi tai tiiviimmin integroitu yhteen. Näiden osalta on tarkoitus vastata kysymyksiin:

1. Millaisia erityispiirteitä tietotekniikan opetukseen kehitetyillä verkkopohjaisilla oppimisympäristöillä on?
2. Minkälaisia pedagogia ja teknisiä suunnitteluperiaatteita kannattaa käyttää kehitettäessä tietotekniikan verkkopohjaisia oppimisympäristöjä?

Edellisen osalta yhdeksi vertailukohdaksi voi ottaa yhden tai useamman yleisen oppimisympäristön, jonka käyttö ei ole sidottu opetettavaan aiheeseen (esim. Moodle). Jäkimmäiseen kysymykseen liittyen tarkoitus on myös selvittää millaisia teknisiä ominaisuuksia tietotekniikan opetuksen tueksi kehitetyillä järjestelmillä on ja voidaanko näistä johtaa yleisiä suuntaviivoja ja tutkimusongelmia, joiden ratkaiseminen edesauttaisi vastaavien menetelmien käyttämistä muilla aloilla. Onko muilla aloilla vastaavasti omia teknisiä/pedagogisia ratkaisuja ja periaatteita, joita voitaisiin yleistää myös tietotekniikan opiskeluun?

Seminaarin voi suorittaa kahdella eri kurssikoodilla ja tavoitteena onkin koota yhteen opiskelijoita, joilla on mahdollisesti erilaisia opintoja takanaan. Tällöin samaa teemaa voi tarkastella joko ohjelmistoteknisestä näkökulmasta (ohjelmistojen toteutustekniikat, ohjelmistojen havainnollistaminen, adaptiiviset oppimisympäristöt) tai opetustutkimuksen näkökulmasta (oppiminen ja oppimisympäristöt yleisesti, pedagoginen ja kasvatustieteellinen näkökulma). Myös muut näkökulmat ovat mahdollisia. Viime kädessä tavoitteena on yhdistää erilaisia näkökulmia.

Seminaarissa ei pelkästään kirjoiteta raporttia (2 op) ja osallistuta seminaariin pitämällä mm. esitys (2 op), vaan tutustutaan myös viimeaikoina kehitettyihin järjestelmiin asentamalla, kokeilemalla, testaamalla ja/tai demonstroimalla niiden toimintaa (1 op).

Esitietovaatimukset

Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti opintojensa loppupuolella oleville ohjelmistotekniikan pääaineopiskelijoille sekä jatko-opiskelijoille, joiden tutkimus liittyy opetusteknologiaan tai tietotekniikan opetustutkimukseen.

Kurssilla ei ole kuitenkaan mitään erityisiä esitietovaatimuksia, joten se soveltuu hyvin myös sivuaineopiskelijoille.

Kokoontumiset

ke 30.1. 10-12, A232 (TKK, T-talo, Konemiehentie 2, Espoo)

ke 9.4. 10-14, A232 (TKK, T-talo, Konemiehentie 2, Espoo)

ke 7.5. 10-14, T3 (TKK, T-talo, Konemiehentie 2, Espoo)

Seminaari ei kokoonnu joka viikko (ks. aikataulu).

Opettajat

Opettava tutkija Ari Korhonen (T-106.5800)

Professori Lauri Malmi (T-106.6540)

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu 27.1.2008 mennessä lähettämällä sähköpostia vastaaville opettajille. Kerro viestissä opiskelijanumerosi, vuosikurssisi, pääaineesi sekä kumpaa kurssia olet (ainakin alustavasti) suorittamassa. Seminaarin osallistujamäärä on rajattu kymmeneen.

Kurssin suorittaminen

Seminaari kokoontuu vain aikataulussa mainittuina päivinä. Aikataulusta ja aiheista sovitaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

Seminaari alkaa aiheen valinnalla ja siihen liittyvällä kirjallisuustutkimuksella. Tarpeen vaatiessa järjestetään erillisiä tilaisuuksia, joissa voi saada palauettta kirjallisesta raportista (rakenne, kirjallisuus, kieli, jne.). Raportin kirjoittaminen aloitetaan siis heti seminaarin alussa ja siitä palautetaan useampi versio kurssin aikana. Arviointiperusteena raportille käytetään raportin sujuvuutta (rakenne, kieli, asioiden jäsentely), aikataulussa pysymistä sekä sisältöä (kirjallisuustutkimus). Samalla ryhdytään tutustumaan 2-4 oppimiympäristöön, joista kerätään kokemuksia koko kevään ajalta.

Väliraportti luovutetaan tilaisuudessa, jossa seurataan samalla seminaarin etenemistä (kirjallisuustutkimuksen eteneminen, raportit ja niistä tulevat palaute). Tilaisuuden tavoitteena on tuoda seminaariin osallistujat yhteen ja saada parempi kokonaiskuva tarkastelun kohteena olevista oppimisympäristöistä kuin mitä pelkästään lukemalla yksin kirjallisuutta on mahdollista saavuttaa.

Seminaariesitykset pidetään viimeisessä tilaisuudessa siten, että jokaiselle on varattu aikaa noin 30 minuutin esitelmään (jonka päätteeksi käydään keskustelu). Esitysten arviointiperusteena on esityksen sujuvuus, käytetty aika, havaintomateriaalin käyttö sekä kieli (esitelmän havaintomateriaalin kielen tulee olla sama kuin raportin ja esityksen kieli eli esim. suomenkielisen raportin ja esityksen kalvot suomeksi; tai jos kalvot ovat englanniksi, tulee esityksenkin olla englanniksi).

Hyväksyttyyn suoritukseen edellytetään esitelmää, kirjallista raporttia sekä aktiivista osallistumista ja opponointia. Kaikki opponoivat toisiaan, jolloin lähes valmis versio kirjallisesta esityksestä tulee jakaa (URL PDF:ään tai itse PDF, jos sinulla ei ole kotisivutilaa) kaikilla osallistujille viikkoa ennen seminaariesitystä. Hyväksyttävä opponointi edellyttää myös riittävää aktiivisuutta seminaaritilaisuuksissa.

Seminaarin aikataulu

Seminaari kokoontuu vain erikseen sovittavina päivinä. Lisäksi voit varata seminaarin vetäjiltä erikseen vastaanottoajan, jonka puitteissa on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta ja käydä keskusteluja omaan teemaan liittyen.

Päivämäärä	Aihe	Esittäjä(t)
30.1.	Järjestäytyminen ja orientaatio Aloituspäivän kalvot	Korhonen, Malmi
29.2.	Kirjallisuusluettelo, ympäristöt, joita käsitellään, sisältösuunnitelma omasta osuudesta.	(ei lähipäivää)
28.3.	Raportin ensimmäinen versio	(ei lähipäivää)
9.4.	Väliraporttien käsittely	kaikki
30.4.	Loppuraportti	(ei lähipäivää)
7.5.	Seminaaripäivä	kaikki

Osallistujat

Seminaarissa kirjoitetaan yhteinen julkaisu. Jokainen työstää omaa osuutta julkaisusta. Julkaisun eri osien väliseen koordinaatioon käytetään Wikiä sekä lähipäiviä.

Nimi	Aihe	Luku	Kurssikoodi
Ville Karavirta	Tekninen näkökulma	Menetelmät ja tulokset	T-106.6540
Jussi Kasurinen	Katsaus CSE-ympäristöihin	Kirjallisuusosa	T-106.6540 (JOO)
Mikko-Jussi Laakso	Tekninen näkökulma	Menetelmät ja tulokset	T-106.6540 (JOO)
Lauri Lahti	Teoriaa yleisestä oppimisympäristötutkimuksesta	Kirjallisuusosa	T-106.6540
Essi Lahtinen	Pedagoginen näkökulma	Menetelmät ja tulokset	T-106.6540 (JOO)

Aiheita

Seminaaria on määritelty joukko valmiita esimerkkiaiheita. Niistä voi valita jonkun sellaisenaan tai muokata niistä oman aiheen itselleen. Mutta myös täysin omia aiheita voi esittää niistä teemoista, joita alla kirjallisuuden yhteydessä on esitetty.

Valmiita aiheita ovat:

• Tietotekniikan oppimisympäristöjen luokittelu teknisestä näkökulmasta
• Oppimisympäristöjen ja lähiopetuksen suhde opettajan / opiskelijan näkökulmasta
• Opettajan näkökulma uuden oppimisympäristön käyttöönottoon
• Vuorovaikutteisuus oppimisympäristöissä
• Adaptiivisuus tietotekniikan oppimisympäristöissä
• Avoin vai suljettu oppimisympäristö?
• Pedagogiset suunnittelumallit verkko-opetuksessa
• Oppimisympäristön kehittäminen ja ylläpito ohjelmistoteknisestä näkökulmasta
• Open source development oppimisympäristökehityksen kannalta

Kirjallisuus

Yleistä

Kirjallisuustutkimuksen, raportin ja esitelmän tulee pohjautua joukkoon tutkimusartikkeleita, joiden etsiminen on opiskelijan tehtävä. Tarvittaessa voit kääntyä seminaarin vetäjien puoleen. Seuraavassa on (täysin satunnaisessa järjestyksessä) joukko avainsanoja ja teemoja, joita voi yhdistellä tiedonhaussa ja omaa aihetta hahmotellessa: "verkko-oppimateriaalien tuottaminen", "hyperteksti ja multimedia", "vuorovaikutteisuus", "verkkopedagogiikka", "liikkuva tietojenkäsittely", "älykkäät oppimisympäristöt", "käyttäjien mallinnus", "automaattinen tarkastaminen", "käyttöliittymät ja käytettävyys", "konstruktiivinen oppimiskäsitys", "tekoäly", "ohjelmistojen havainnollistaminen", "tiedon ja tietämyksen esittäminen", "yhteistoiminnallisuus", "agenttipohjaiset järjestelmät", "etäopetus" ja "algoritmianimaatio ja -simulaatio". Myös muita teemoja voi ehdottaa.

Keskeinen osa kirjallisuustutkimusta on lähteiden kriittinen arviointi. Kaikkea löydettyä materiaalia ei kannata liittää mukaan viiteluetteloon ja viitteiden laadulla on merkitystä. Tässä muutama yleisohje: i) pyri selvittämään asioiden ja ilmiöiden taustoja etsimällä julkaisu(t), jossa asiasta on mainittu tai tulos on esitetty ensimmäisen kerran ii) pyri tuomaan esille myös tuorein tieto aiheesta ja iii) viittaa mahdollisimman arvovaltaiseen julkaisuun (lue: vältä viittaamasta WWW-sivuihin). Kirjastolla on yleissopimus monien suurten julkaisijoiden kanssa, joten elektronisen kirjaston kautta monet artikkelit on mahdollista ladata itselleen PDF-muodossa.

Oppikirja

Tässä seminaarissa ei käydä läpi yksittäistä oppikirjaa vaan lähinnä viimeaikaisia tutkimusartikkeleita.