Kuvailu, selittäminen ja vakuuttaminen

Kielenkäyttö sisältää eri luonteisia tosiasiaväitteitä, joista vain osa on argumentaation kannalta kiinnostavia:

Kuvailu: Minkälainen X on? Mitä ominaisuuksia X:llä on?

Tavoitteena on välittää informaatiota (faktoja) tarkasteltavasta asiasta tai ilmiöstä.

Esimerkiksi: "Egyptin pääkaupunkin on Kairo. Kairossa on ja sen läheisyydessä sijaitsee monia turistinähtävyyksiä kuten Gizan pyramidialue, Egyptiläinen museo, sekä Mohammed Alin moskeija."

Selittäminen: Miksi X?

Selitys pyrkii kertomaan, miksi jokin asia on niin kuin se on. Tavoitteena on tehdä jokin asia tai ilmiö ymmärrettäväksi. Selittäminen voi perustua kausaalisten vaikutuksiin tai yleisiin periaatteisiin. Hypoteesi on mahdollinen selitys: se selittäisi tarkasteltavan ilmiön, mikäli pitäisi paikkansa.

Esimerkki: "Tulipalo johtui siitä, että tuli pääsi leviämään hormissa olevasta halkeamasta välikaton puurakenteisiin."

Vakuuttaminen: Miksi minun tulisi uskoa että X?

Tavoitteena on tehdä jokin väite tai teoria uskottavaksi. Vakuuttaminen voi perustua erilaisiin retorisiin keinoihin. Aristoteles jaotteli vakuuttamiseen liittyvät keinot eetokseen (puhujan auktoriteetti), pathokseen (tunteisiin ja mielialaan vaikuttaminen) ja logokseen (järkeen vetoaminen). Viimeinen näistä keinoista on olennaiselta sisällöltään rationaalista argumentaatiota. Väitteille esitetään perusteluja, jotka uskomalla kuulija ei voisi olla uskomatta myös alkuperäistä väitettä. Perustelujen pitäisi siis olla helpommin uskottavia kuin esitetyn väitteen. Perusteluina käytettyjä väitteitä voidaan edelleen perustella muilla väitteillä.

Esimerkki: "Tutkimuksissa havaittiin palon alkaneen välikatosta hormin ympäristöstä. Hormissa havaittiin lisäksi halkeama. Tulipalon aiheutti siis hormissa oleva halkeama."

Kielenkäytössä esiintyy usein myös tosiasiaväitteitä, joita on esitetty yhteenvedon omaisesti. Näillä väitteillä ei ole varsinaisesti itsenäistä roolia tekstissä. Niiden yhteydessä saatetaan kuitenkin käyttää samoja kielellisiä vihjesanoja kuin argumenttien tai selitysten yhteydessäkin (siten, näin ollen, ...).