Virheargumentit

Argumentaation arvioinnissa on varauduttava siihen, että esitetyt perustelut ovat virheellisiä. Tällöin argumentaatio ei tue esitettyä väitettä. Itse väite voi kuitenkin olla tosi, mutta joistain muista syistä kuin mitä argumentaatiossa esitetään.

Kriittisen ajattelun kirjallisuudessa on esitetty useita erilaisia jaotteluja argumentaatiovirheille. Niitä kutsutaan päättelyvirheiksi, mikäli ajatellaan viallisten argumenttien olevan tahattomia tai harha-argumenteiksi, jos halutaan painottaa sitä mahdollisuutta, että perustelun esittäjä pyrkii tietoisesti harhaanjohtamaan toisia osapuolia.

Ainakin seuraavia eri tyyppisiä argumentaatiovirheitä voidaan tunnistaa:

1. Väärin rakennetut argumentit

• Muodolliset virhepäätelmät: Väite ei loogisesti seuraa sille esitetyistä perusteluista

  • loogiset kömmähdykset: (A=>B ∧ B) => A tai (A=>B ∧ ¬A) => ¬B
    • "Jos tupakoit, niin sinulla on kohonnut sydäntautiriski. Sinulla on kohonnut sydäntautiriski. Siis tupakoit. "
      (johtopäätös on loogisesti pitämätön vaikka premissit pitäisivätkin paikkansa; kohonnut riski on voinut johtua muistakin syistä; johtopäätös olisi pitävä, jos ensimmäinen premissi olisi muotoa "Jos sinulla on kohonnut sydäntautiriski, niin tupakoit" tai "Vain jos tupakoit, sinulla on kohonnut sydäntautiriski.")
    • "Jos tupakoit, niin sinulla on kohonnut sydäntautiriski. Et tupakoi. Siten sinulla ei ole kohonnut sydäntautiriski."
      (johtopäätös on loogisesti pitämätön vaikka premissit pitäisivätkin paikkansa; kohonnut riski voi voinut johtua muistakin syistä)
  • irrelevantti johtopäätös (ignoratio elenchi): (A ∧ B) => C
    • "Koska maa kiertää aurinkoa ja kuu kiertää maata, niin maa pyörii akselinsa ympäri."

• Olkinukke (straw man): Luodaan vastustajan kannasta vääristelmä, joka kumotaan.

  • "Darwinin mukaan kaikki elämä on sattuman seurausta. Jokainen täysjärkinen ihminen tajuaa, että se ei voi pitää paikkansa."
    (Darwin ei väittänyt elämän olevan sattuman seurausta, vaan että lajit ovat tulosta prosessista, jossa esiintyy satunnaista peritytyvää muuntelua ja ei-satunnaista valintaa)

• Kehäpäätelmä (petitio principi): Perustelua vaativan kannan olettaminen todeksi ja sen perustelu itsensä avulla.

  • "Tässä teoksessa sanotaan, että se on totta. Niinpä se on totta."
  • "Erot rooleissa, joita miesten ja naisten oletetaan pelaavan, eivät ole geneettisesti määräytyneet vaan ne on jokainen yksilö oppinut sosiaalistumiskehityksensä aikana. Siten sukupuoli on opittu asia, eikä bilogisesti määräynyt."

• Väärä dilemma: Perustuu vaihtoehtojen väärälle rajaukselle

  • "Jaakko on töissä tai sitten hän on pinnari"
    (Jaakkohan voisi olla esimerkiksi eläkeläinen, työtön, sairaslomalla, tms.)

• Monen kysymyksen argumentti: Kahden kysymyksen tai kannan piiloittaminen yhteen ja vain toisen perustelu

  • "Oletko jo lopettanut vaimosi hakkaamisen?"
    (siis: "Hakkaat vaimoasi. Oletko jo lopettanut sen?")

• Aiheen rajaus: Toisistaan riippuvien keskustelunaiheiden käsitteleminen erikseen

  • esimerkki: Toisinaan keskustelun jakaminen arvokeskusteluun ja tosiasiakeskusteluun peittää sen, että sillä mitkä arvot valitaan päätöksenteon pohjaksi on tosiasiallisia (empiirisesti havaittuja) seurauksia.

2. Käsitteelliset virheet

• Väärä yleistys: Yleistyksen tekeminen yksittäistapauksen perusteella.

  • "Eräs opiskelija varasti lompakkoni. Opiskelijoihin ei voi luottaa."

• Kausaaliset virhepäätelmät: Kausaliteetin ja korrelaation sotkeminen

  • "Jäätelön syöminen on vaarallista, sillä se lisää hukkumiskuoleman riskiä."
    (lämpimät säät lisäävät sekä jäätelönkulutusta että hukkumiskuolemien määrää)

• Kokonaisuuden ja osien suhteet: Osien ominaisuuksista päätellään kokonaisuuden ominaisuuksia (tai toisin päin).

  • "Lisäkoulutus parantaa yksilön mahdollisuuksia saada töitä, joten kaikkien lisäkoulutus parantaa kaikkien mahdollisuuksia saada töitä"
    (yksilön kohdalla lisäkoulutus voi lisätä hänen työnsaantimahdollisuuksia suhteessa toisiin, jotka eivät ole hankkineet lisäkoulutusta; jos kaikki hankkivat lisäkoulutusta, se ei välttämättä johda yhdenkään yksilön kohdalla parantuneisiin työnsaantimahdollisuuksiin; näin voi kyllä käydä, mutta argumentti vaatisi tälle joitain perusteluja)

• Naturalistinen virhepäätelmä: Päätellään kuinka asioiden pitäisi olla sen perusteella kuinka ne ovat.

  • "Päin punaista käveleminen on sallittua, koska se on niin yleistä"

• Geneettinen ja teleologinen virhepäätelmä: Päätellään asian alkuperästä tai seurauksista sen arvo tai jokin ominaisuus

• Kaltevan pinnan argumentti (slippery slope): Kannan vastustaminen sen perusteella mihin äärimmäisiin seurauksiin se saattaisi johtaa

  • "Jos homoavioliitot sallitaan, niin kohta suomalaiset loppuvat"
    (yhden kannan hyväksymisestä ei automaattisesti, ilman muita perusteluja, muiden kantojen hyväksymistä)

• Käsitteellinen monimielisyys tai epätäsmällisyys: Käytetään argumentissa jotain käsitettä useammassa eri merkityksessä

  • "Kaikilla laeilla on säätäjänsä, joten myös luonnonlaeilla on säätäjänsä"
    (yhteiskunnan lait ja luonnossa havaitut säännönmukaisuudet eli "luonnonlait" ovat eri asioita)

3. Epärelevantit siirrot (eivät liity väitteen hyväksyttävyyteen)

• Henkilöön puuttuminen (argumentum ad hominem): Kohteena vastustajan ominaisuudet hänen argumenttiensa sijasta.

  • "Tottakai vastustat sukupuolikiintiöitä, olethan mies.",
  • "Vaikka Siltalan faktat saattavat olla paikallaan, mutta hän on kuitenkin vain pessimistinen 70-lukua ihaileva tuomiotalouden profeetta."

• Sinäkin (tu quoque): Kyseenalaistetaan väite koska se on ristiriidassa sen esittäjän käyttäytymisen tai muiden väitteiden kanssa.

  • eräs muoto henkilöön puuttuvista argumenteista
  • "Mitä hän tietää ilmastonmuutoksesta, hänhän tupakoi"

• Auktoriteetin väärinkäyttö: Epärelevanttiin, puolueelliseen tai kiistanalaiseen auktoriteettiin vetoaminen

  • "Isaac Newton on nykyaikaisen luonnontieteen isä ja hän uskoi Jumalaan, joten meidänkin on uskottava."
    (epärevelantti auktoriteetti)
  • "Tupakkateollisuus suorittaa jatkuvaa tutkimustyötä eikä ole tähän päivään mennessä havainnut yhteyttä tupakoinnin ja keuhkosyövän välillä."
    (puolueellinen auktoriteetti)

• Populistinen argumentti: Vetoaminen yleisesti kannatettuun mutta perustelemattomaan kantaan

  • "Windows on parempi kuin Linux, koska sitä käytetään enemmän."

• Ad nauseam: Väite on totta, koska siihen törmää niin usein.

  • ennen Irakin sotaa esitetyt väitteet siitä, että Irakissa on joukkotuhoaseita

• Savuverho (red herring): Keskustelun siirtäminen toiseen, alkuperäiseen väitteeseen etäisesti liittyvään aiheeseen tavoitteena alkuperäisen aiheen unohtuminen

• Lörpöttely: Turhanaikaista puhetta, jonka tuloksena on argumentaatiotilanteen vesittyminen

• Keppiargumentti (argumentum ad baculum): Vastustajan uhkaaminen tai lahjominen luopumaan kannastaan

  • "Saat palkaksesi ikuisen onnen, jos uskot oppiimme.",
    "Saat rangaistukseksesi ikuisen kärsimyksen, jos et usko oppiimme."

4. Muita virheitä

• Todistamisen taakan väärä tulkinta (argumentum ad ignorantiam): Vastakkaisen todistusaineiston puuttuminen perusteluna väitteen hyväksymiselle

  • "Ufoja on olemassa, koska kukaan ei ole osoittanut, että niitä ei olisi olemassa"

• Ad hoc: Väitteen korjaaminen siten, että se sopii yhteen esitetyn vastaevidenssin kanssa, ilman mitään riippumatonta tukea korjaukselle